«

»

Laajempi katsaus paikallislehteä rasistiseksi syyttäneestä opinnäytetyöstä

Kuvankaappaus Suomen Kuvalehden vaalikoneesta.

Kokemäkeläinen uutisoi aiemmin, että Kokemäen turvapaikanhakijoita työllistäneesta Bazaarista on valmistunut opinnäytetyö hankkeessa työharjoittelussa olleen Kim Uotilan toimesta. Nyt tutustumme tarkemmin tähän opinnäytetyöhön ja sen sisältöön.

Opinnäytetyön johdannossa jo todetaan: ”Samaan aikaan pakolaisuutta vastustava joukko on näkyvästi esillä mielipiteineen mm. sosiaalisessamediassa, vaatien turvapaikanhakijoiden palauttamista ja tiukempaa pakolaispolitiikkaa. Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat sulkea Euroopan rajat kokonaan ja purkaa vapaan liikkuvuuden Schengen-järjestelmän (Manner & Similä, 2017). Kuitenkin maahanmuuttajilla on tulevaisuudessa tärkeä asema työikäisen väestön taloudellisen hyvinvoinnin säilymisessä. Riittävä työvoiman tarjonta on välttämätön edellytys Suomen kansantalouden kasvulle pitkällä aikavälillä.

Ensimmäinen virhe on siinä, rinnastetaan Schengen-järjestelmä ja Euroopan ulkorajojen valvonta tosiinsa siten, että ulkorajojen sulkeminen ja vapaa liikkuvuus Eu- ja Schengen maiden välillä eivät olisi samaan aikaan mahdollista. Suomessa tuskin kukaan haluaisi Eurooppaa, jossa kaikki kansat olisivat eristäytynee toisistaan muurien taakse, mutta tähän kuitenkin ollaan esimerkiksi Unkarissa jouduttu turvautumaan, sillä Euroopan ulkorajan valvonta on töpeksitty, jonka johdosta Schengen-alueelle on päässyt tunkeutumaan kolmansista maista ”turvapaikanhakijoita” jotka ovat pystyneet hyödyntämään olematonta sisärajavalvontaa ja vaeltaneet useiden turvallisten maiden läpi tänne pohjolan perukoille. Pohjois-Euroopan maista ainoastaan Suomi ei ottanut käyttöön passintarkastuksia, toisin kuin Ruotsi ja Tanska, joka olisi Schengenin ja vapaan liikkuvuuden lakien mukaista. Vapaa liikkuvuus ja Schengenhän ei tarkoita, että kuka tahansa voisi mennä minne haluaa. Täytyy olla matkustusasiakirjat mukana sekä esimerkiksi rikolliset voidaan hyvin karkoittaa ja heidän maahantulonsa estää.

Sitten väitetään, että turvapaikanhakijat ovat välttämättömiä, jotta me selviämme taloudellisesti. Eli me tienataan tällä, kuten joku hauska veikko joskus aiemmin totesi. Suuri osa näistä maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista on pelkkä rasite valtiontaloudelle vielä ainakin toisessa polvessa, tai näin voidaan sanoa, sillä varsinaisia kolmannen polven maahanmuuttajia ei paljonkaan ole. Vaikka turvapaikanhakija työllistyisikin, ei hänestä välttämättä ole yhteiskunnalle hyötyä, sillä pienen palkan lisäksi hän nauttii monista sosiaalietuuksista ja tuista, joten nettoveronmaksajana hän on valtiolle tappion puolella. Koska turvapaikanhakija tekee monesti työtä pienemmällä palkalla kuin suomalainen, vie tämä kirjaimellisesti suomalaisen työpaikan, joten ensin yhteiskunta joutuu elättämään tämän potkut saaneen suomalaisen ja sen lisäksi paikkaamaan minimipalkalla työskentelevän maahanmuuttajan elämää erilaisilla tuilla.

Suomessa on monta sataa tuhatta työtöntä, koulutettua ja kotoutunutta ihmistä, joidenka työpanosta ei voida lainkaan ajatella olevan tärkeää kansantaloudellemme? Tätä matemaattista yhdistelmää en voi ymmärtää. Eikö pitäisi pystyä laskemaan yhteen 1+1 on yhtä kuin 2?

Tutkimukseni hakee vastauksia kysymyksiin: miten Kokemäellä voi kotoutua ja työllistyä
ja, miten Bazaarin kaltainen hanke pystyy tukemaan paikallisesti näitä tavoitteita?

Tämä koskee varsinkin positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneita pakolaisia, jotka asettuvat
pysyvästi Suomeen. He voivat olla tulevaisuudessa voimavara Kokemäen kehittämisessä
ja yritysten työntekijöinä sekä asukkaina, kokemäkeläisinä.

 

Maahan tuleminen on laillista tai laitonta. Laillisesti maahan tulevalla on tarvittavat asiakirjat
(mm. passi), kun taas laittomasti tulevalla ei niitä ole. Turvapaikanhakijat ovat tulleet
Suomeen laittomasti, joka viittaa myös saapumisen lainvastaisuuteen, joka osaltaan leimaa
heidät, vaikka he täyttäisivätkin myönteisen turvapaikkapäätöksen ehdot. Viimeisen kolmenkymmenen
vuoden aikana on luovuttu idästä länteen muuttaneiden siirtolaisten suhteellisen avoimesta vastaanottamisesta ja heidän kotiuttamisestaan pysyvästi uusiin maihin. Tilalle on tullut ulossulkeva politiikka, jonka tarkoituksena on pitää etelästä tulevat turvananojat Euroopan rajojen ulkopuolella tai passittaa heidät sinne mahdollisimman nopeasti

Tässä kohdassa taas hyvin todettiin, että turvapaikanhakijat ovat tulleet Suomeen laittomasti, joka on täysi fakta. Täytyy vain ihmetellä, miksi media kuitenkin aina kaunistelee laittomasti maassa olevat ”turvapaikanhakijoiksi.”

Kuitenkin tässä väitetään, että Euroopassa on tullut vallalle ulossulkeva politiikka, jonka tavoite on pitää laittomasti maahantulijat Euroopan rajojen ulkopuolella. Tämä on kuitenkin täysin väärä väite, sillä juurikin viimeisten kolmen kymmenen vuoden aikana malli on muuttunut täysin päinvastaiseksi, eli Eurooppaa jopa markkinoidaan ilmaisen oleskelun ja ylläpidon unionina. Suomenkin pääministeri tarjosi jopa oman asuntonsa laittomasti maassa oleskeleville, joka uutisena levisi kulovalkean lailla ja sai monet onnenonkijat liikkeelle kohti pohjoista synnyinmaatamme.

Asuminen vastaanottokeskuksessa on odottamista ja epävarmuutta, jopa heidän kohdalla,
jotka ovat saaneet myönteisen turvapaikka päätöksen. Odotus jatkuu, koska heille ei löydy
asuntoa eikä kuntapaikkaa. Turvapaikanhakija elää vastaanottokeskuksessa eräänlaisessa
välitilassa. Hän ei ole kotimaassaan, mutta ei myöskään osa suomalaista yhteiskuntaa. Vastaanottokeskus
on monista kielistä ja kulttuureista, tavoista ja tottumuksista koko ajan liikkeessä
ja yhä uudelleen rakentuva yhteisö. Se on myös tarkasti kontrolloitu paikka, jossa
elämää säädellään säännöillä, jotka jotkut muut ovat asukkaiden puolesta yleensä päättäneet.
Olosuhteet eivät paljoa poikkea avovankiloista paitsi, että vanki tietää kuinka kauan hänen
pitää olla laitoksessa. Turvapaikanhakija ei sitä tiedä. Asukkaat ovat käytännössä vailla minkäänlaista
asemaa sosiaalisina ja poliittisina olentoina. Heillä ei ole lupa olla ja elää maassa,
johon ovat tulleet.

Tässä lainauksessa rinnastetaan vastaanottokeskukset vankiloihin, joissa on tiukat säännöt. Minusta pikkaisen huvittava vertaus, kyllä meillä Suomessa avovankilat kyllä ovat aika hyviä lepokoteja, kuten vastaanottokeskuksetkin, mutta vertauksella ilmeisesti pyritään saamaan aikaiseksi sääliä. Kuitenkin, kuinkahan moni suomalainen työtönkin haaveilisi lämpimästä asunnosta, katosta pään päällä, monta ruokailua päivässä ja vielä käyttörahaa?

Työllistyminen

Sisäänpääsyä suomalaisille työmarkkinoille vaikeuttaa kuitenkin se, ettei olemassa olevien taitojen ja tutkintojen hyödyntäminen ei Suomessa ole yksinkertaista. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen suomalaisiin tutkintoihin ei ole ongelmatonta ja tutkinnon laatu voi olla epäselvä työnantajalle. Sama koskee myös työkokemusta. Työnantajat näyttävät arvostavan Suomessa hankittua
työ- ja opiskelukokemusta. — työnantajat vaativat joko suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Eli maahanmuuttajien heikko työllistyminen on rasististen työnantajien syytä. Entä miten vakavana työnantaja voi pitää arabimaassa saatua insinöörin tai lääkärin todistusta?

Bazaari

Vuonna 2017 Pihlajalinna Oy:n (Kokemäen vastaanottokeskuksen pyörittämisestä vastaava ja turvapaikanhakijoilla miljoonabisnestä tekevä yksityinen liikeyritys) sekä tamperelaisen Jakamisen Paikka ry:n yhteistyöllä aloitettiin suunnittelemaan hanketoimintaa.

Opinnäytetyön mukaan hankkeen piti aluksi toteutua toisella paikkakunnalla, mutta siellä vastaanottokeskustoiminnan loppumisen takia se siirrettiin Kokemäelle.

Hankkeen rahoitus tuli Leader-ohjelmasta. Rahoituksen ainoa ehto oli, että hankkeen piti tapahtua maaseudulla.

Bazaari-hankkeelle palkattiin yksi ohjaaja, jonka työaika oli 80% kokonaisesta työajasta. 20% työajasta osoitettiin Jakamisen paikka ry:n toiminnanjohtajalle Terhi Vainionperälle, joka löi luurin korvaan toimittajan tiedusteltua häneltä hankkeesta.

Hanke koostui kahdesta toimintamuodosta, joista toinen oli suuren kohun herättänyt lounaskahvilatoiminta, jossa vanhan Puubaarin kiinteistöön Käräjätien ja Kauvatsantien kulmaan Kokemäen keskustan ja paikallisten liikeyritysten välittömään läheisyyteen perustettiin lounasbuffet, jossa viiden euron hintaan sai syödä vatsansa täyteen itämaisia ruokia. Toinen toimintamuoto oli työtoiminta, jossa turvapaikanhakijoiden palveluita tarjottiin erilaisiin kiinteistönhuoltotöihin, jotka eivät vaadi erityisosaamista.

Hankkeen tavoiteohjelma oli juhlava:

1. Turvapaikanhakijoiden aktivointi ja osallistaminen
2. Turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välisen vuorovaikutuksen luominen ja lisää-
minen
3. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen lisääminen ja suomen kielen
taidon parantaminen
4. Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen nopeuttaminen
5. Turvapaikanhakijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen
6. Uusien työpaikkojen syntyminen
7. Uusien palveluiden synnyttäminen paikkakunnalle
8. Kilpailukykyisten palveluiden tarjoaminen

Kädentaitopiiri

Opinnäytetyön mukaan lisäksi toimintasuunnitelmaan kirjattiin mahdolliseksi toteuttaa erilaista kerho- ja opetustoimintaa, taideprojekteja sekä ryhmäliikuntaa.

Bazaarissa oli toiminnan alusta alkaen toiminut naisten kädentaitojen piiri sekä lapsille suunnattua
askartelua. Lisäksi pyrittiin järjestämään erilaisia yhteisöllisiä tapahtumia (mm. lapsille
ja perheille), joihin toivottiin osallistuvan yhteisesti niin kantaväestöä kuin kohderyhmääkin.

Jakamisen paikka ry toimi hankkeen rahoituksen organisoimana toimijana.

Rahoittaja

Leader -Karhuseutu ry on yksi maamme 54:stä alueellisesta kehittämisyhdistyksestä. jonka
tärkein tehtävä on ihmisten, yhteisöjen ja yritysten innostaminen oman toimintansa ja
elinympäristönsä kehittämiseen. Yhdistyksen tavoitteena on aktivoida ja rahoittaa ruohonjuuritason
kehittämishankkeita, jotka parantavat maaseudun elämän laatua. ”Leader” on toimintatapa,
jolla julkista valtaa siirretään paikallisille. Se avaa mahdollisuuden kehittää kotiseutua
paikallisten tarpeiden mukaan ja paikallisin voimin. Ryhmät saavat vuosittain käyttöönsä tietyn summan julkista rahaa, jolla ne rahoittavat valitsemansa hankkeet omalla toiminta-alueellaan.
Yhdistyksen toiminnassa kohtaavat alueen asukkaat, yhteisöt, yritykset ja julkinen taho, joiden yhteisenä päämääränä on maaseudun kehittäminen.

Kun yhdistyksen rahoitusta Bazaari-hankkeelle tarkastelee, ei sen tarkoitus kyllä ole ainakaan tämän hankkeen johdosta ”siirtää julkista valtaa paikallisille-kehittää kotiseutua paikallisten tarpeiden mukaan ja paikallisin voim.” Tässähän on viety julkista valtaa juuri pois paikalliselta tasolta, kun erilaisten hankkeiden rahoituksesta eivät päätä kansan äänestämät tahot.

Hankkeen yhteisbudjekti oli noin 49 000 euroa.

Työllistyminen

Opinnäytetyöhön kuului merkittävänä osana haastattelututkimus, jossa oli mukana seitsemän henkilöä, jotka olivat hankkeessa mukana olevia toimijoita.

”Haastateltavat oli valittu siten, että tutkimukseen saatiin hankkeesta erilaisia näkökulmia.”

Ensimmäinen haastattelututkimuksen kysymys oli: ”Miten turvapaikanhakijoiden työllistämistä voisi edistää Kokemäellä?” Opinnäytetyön mukaan vastauksista nousi esille neljä teemaa, jotka olivat ”kontakti, kokemus, toivomus ja uskomus.”

Kontaktilla tarkoitetaan yhteyden lisäämistä työnantajien ja turvapaikanhakijoiden välillä. Kokemuksella taas turvapaikanhakijan aiemman työkokemuksen esille tuomista.

Eräs haastateltava vaati, että ”–pitäisi mahdollisimman tarkkaan selvittää taustat ja se mitä osaa.” Työkokemuksen merkitystä nostettiin esille myös siten, että ”–parhaiten työllistyminen onnistuu yritykseen, jossa omistaja on itsekin maahanmuuttajataustainen henkilö.”

Mielenkiintoinen esille tullut työllistymiseen liittyvä ajatus oli se, että turvapaikkahakijanaiset
haluavat olla suomalaisen tyyppisiä naisia. Naisen asema on erilainen lähtömaissa ja uudet
kokemukset siitä, että myös naiset käyvät töissä herättää heissä ajatuksia mahdollisuudesta
käydä työssä kodin ulkopuolella. Naisen muuttuva asema turvapaikanhakijana liittyy
myös kotoutumiseen.

Toivomuksella taas tarkoitettiin ”toiveenomaisia ajatuksia” turvapaikanhakijoiden töyllistymisesta ”jos edes muutama sais sen työpaikan.”

Lisäksi merkittävä tekijä oli myös usko turvapaikanhakijoiden työllistymiseen paikkakunnalla.

Kotoutuminen

Kotoutumisen kannalta yksi merkittävä tekijä opinnäytetyössä nostettiin esille, eli turvapaikanhakijoiden jaksaminen.

Turvapaikanhakijoiden jaksamiseen liittyy toive saada turvapaikka Suomesta ja päästä ”–
omiensa joukkoon”. Silloin heidän pitää muuttaa isompiin kaupunkeihin, joissa asuu oman
kulttuuritausta ja kielen omaavia ihmisiä.

Eli kotoutumisen kannalta toivoa antava tekijä on päästä muuttamaan maahanmuuttaja-lähiöihin, joita myös esimerkiksi Ruotsissa kutsutaan no-go alueiksi, jonne edes poliisilla ei ole asiaa. Maahanmuuttajat käpertyvät omiin yhteisöihinsä, jotka ovat kuin valtio toisen valtion sisällä. Tämäkö edistää kotiutumista?

itiivisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat haluavat päästä pois Kokemäeltä suurempiin
kaupunkeihin (mm. Poriin). Kokemäellä asui vuoden 2016 tilaston mukaan 2.7 %:ia
ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joka on Satakunnassa keskiarvoluku (Tilastokeskuksen kotisivu,
2018). Paikkakunta ei ole täysin monikulttuuriton.

Eräs vastaaja ilmaisi, että turvapaikanhakija: ”–haluaa olla ison joukon keskellä omiensa
kanssa ”. Toinen vastaaja ilmaisi pelkonsa siitä, että ”–paikallisten kanssa tulee ongelmia”,
tarkentamatta sen tarkemmin, mitä tällä ilmaisullaan tarkoitti. Projektin alkuvaiheessa tapahtunut
rasistinen videointi saattoi vaikuttaa vastaajien vastauksiin ja ajatuksiin.

Bazaarin merkitys kotiutumisessa

Kolmantena kysymyksenä haastateltaville esitettiin, millainen merkitys Bazaari-hankkeella oli turvapaikanhakijoiden työllistymiseen ja kotoutumiseen.

Liian vähän lapsenvahteja

Vastaajien kritiikki kohdistui hankkeen pieneen pudjektiin ja sitä kautta resurssipulaan. Heidän mielestään työvoimaa, eli ohjaajia oli liian vähän. Vähintään kaksi ohjaajaa olisi ollut välttämätöntä, sillä

”yksi ihminen ei pysty tuota pyörittämään”

Vastaajan mukaan turvapaikanhakijat olisivat tarvinneet merkittävästi enemmän ohjausta hankkeen alusta asti, jotta hankkeen kaikki tavoitteet oltaisiin saatu täytetyksi.

Positiivinen kokemus haastatteluissa nousi esille asiakkaiden antamat palautteet hyvistä
ruoka-annoksista lounaskahvilassa tai pihatöiden hyvään laatuun ja työtehtävien sovitusti
tekemiseen. Positiivisiksi kokemuksiksi nostettiin myös se, että Bazaari-toiminnasta saadut kokemukset ovat tärkeitä oppimisen paikkoja turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Vastaajat
eivät kuitenkaan täsmentäneet, mihin tai missä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää. Se
tiedettiin, että kahvilassa oli käynyt ”–hyvin erilaisia ihmisiä.”, joka oli hyvä asia.

Bazaari-toiminnasta voisi opinnäytetyön mukaan syntyä toimintamalli, jota voitaisiin toteuttaa laajemmassa mittakaavassa useilla eri paikkakunnilla.

Bazaari-toiminnasta voisi syntyä toimintamalli, jota voisi jakaa muuallekin: ”–jos tästä saadaan
hyvää toimintaa, niin tästä voidaan lähteä kertomaan muillekin” sekä ”–mut tää on
kokeilu ja projekti ja siitä tulee hyviä kokemuksia et mitä kannattaa tehdä ja mitä ei kannata
tehdä.”

Negatiiviset kokemukset ja hygienia

Negatiiviset tulkinnat liittyivät turvapaikanhakijan rooliin Suomessa ja ulkopuolisten kommentteihin
hankkeesta. Eräs vastaaja kertoi, että ”–jos ei (turvapaikanhakija) ota maan tapoja
huomioon, kun on asunut pitkään, on kotoutus epäonnistunut.” Ihmisillä on liian vähän
tietoa pakolaisista ja sen takia myös ennakkoluuloja ”–paikkakunnan ihmiset ja henki ovat
sellaisia, että sitä on vaikea lähteä uutena toimijana ja uudella toiminnalla yht äkkiä muuttamaan.”
Toisaalta kielteiset asenteet voivat vaikuttaa myös Bazaari -toimintaan. Yleisesti saatetaan
ajatella, että: ”–pakolaiset tuskin osaavat edes tehdä ruokaa tai että heidän hygienia (-taso)
on tosi alkeellista”. Eräs vastaaja kritisoi joidenkin turvapaikanhakijoiden asennetta, jossa
”–he (turvapaikanhakijat) kokevat et heidän pitää saada mut heidän ei tarvitse itse tehdä
mitään.” Tästä näkökulmasta Bazaari-toiminta ei voi ilmeisesti vastaajan mielestä olla vain
toimintaa tarjoava malli, vaan siinä pitää näkyä myös turvapaikanhakijoiden vastuu hankkeen
tavoitteiden toteuttamisessa.

Tästä hygieniatasosta ravintolassa on olemassa ihan laadukasta kuvamateriaalia. Kokemäkeläisen kuvaama ja julkaisema video näyttää, kuinka turvapaikanhakija kauhoo käsin ruokaa kattilasta lautaselle.

Tämän pitäisi kertoa jo jotain paikan hygieniatasosta.

Kielteisenä käsityksenä ulkopuolisille nousivat epäilyt kahvilan hygieniasta,
johon kiinnitettiin henkilökunnan taholta paljon huomiota. Kielteinen maine hygienian
tasosta olisi voinut tyrehdyttää kahvilatoiminnan alkuunsa. Kuinka paljon se vaikutti lopulta
kävijämäärään ei selvinnyt, vaikka lehtijutussa, joita Bazaari-toiminnasta kirjoitettiin hankkeen
alkuvaiheessa, vakuutettiin hygienia-asioiden olevan kunnossa.

Tässäkin kohdassa väitetään, että kielteinen maine hygienian tasosta olisi valhe ja olisi lopettanut kahvilatoiminnan alkuunsa. Kuitenkaan näin ei käynyt, vaikka videotodiste puhuikin puolestaan. Kokemäkeläinen-lehden totuuden kertoneesta lehtiartikkelista ei opinnäytetyössä puhuttu sanallakaan.

Opinnäytetyön loppupäätelmät

Odotin tutkimukseen osallistuneilta luovia vastauksia, mutta tähän ei oikein motivoiduttu.
Vastauksissa nousi enemmän kielteisiä näkymiä kuin positiivisia näkökulmia. Bazaari-
hankkeen mahdollisuuksiin saavuttaa tavoitteitaan ei oikein uskottu. Varsinkin he haastateltavista,
jotka tunsivat hanketta paremmin, olivat skeptisempiä kuin vähemmän mukana olleet
vastaajat.

Huolenaiheeksi nousivat kotoutumisen haasteet, mitenkä käy, jos turvapaikanhakija ei sopeudukaan suomalaiseen yhteiskuntaan? Paikkakuntalaisten asenteissa turvapaikanhakijoita kohtaan näkyi monia ”ongelmia”

Turvapaikanhakijat eivät innostuneet Bazaarista

Turvapaikanhakijat eivät lähteneet innokkaasti mukaan Bazaari-hankkeeseen. Haastatteluihin,
joissa kartoitettiin hankkeen projektityöntekijän johdolla vastaanottokeskuksen asukkaiden
osallistumishalukkuutta Bazaari-toimintaan, osallistui enemmän väkeä kuin mukaan
lähteitä lopulta oli. Tutkimuksessa ei haastateltu turvapaikanhakijoita, joten syyt haluttomuuteen
osallistua Bazaari -toimintaan jäävät arvailujen varaan. Haluttomuuden taustalla
saattoi jonkinlainen epäluottamus sekä tiedon puute toiminnan sisällöstä ehkä vähän pelkoakin.

Mukaan lähti lopulta noin kymmenkunta turvapaikanhakijaa. Syyksi osallistujakatoon opinnäytetyö valjastaa pelon kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.

Tavoitteena oli saada lounas-kahvilantoimintaan mukaan sellaisia turvapaikanhakijoita,
joilla oli kokemusta ja taitoa tehdä sellaisia ruoka-annoksia, joita pystyttiin myymään kahvilassa.
Kahvilatoiminta muodosti Bazaari-toiminnan ytimen, joka näyttäytyi ulkopuolisille
positiivisena, mutta myös negatiivisenakin toimintana. Mielenkiintoisena ja uutena toimintana
heille, jotka saapuivat lounastamaan sekä tutustumaan Bazaarin palveluihin. Kielteisenä
heille, jotka muutenkin suhtautuvat kriittisesti turvapaikanhakijoihin, jotka heidän mielestään
uhkasivat vievät kantasuomalaisilta työpaikat. Bazaari-toiminta oli siten osa tätä uhkaa.

Suuri haaste hankkeessa oli opinnäytetyön pohdinnan mukaan turvapaikanhakijoiden sopeutumattomuus suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa sopimuksista ja aikatauluista tulee pitää kiinni.

Eräs haaste oli se, etteivät turvapaikanhakijat varsinkaan hankkeen alussa sitoutuneet tai eivät
ymmärtäneet sitä, että kahvilan tuli olla avoinna silloin, kun mainoksissa aukiolo ilmoitettiin.
Kahvilan aukiolo-ongelmissa kiteytyi eräs Bazaari-hankkeen haasteista. Suomalaiset
toimijat odottivat turvapaikanhakijoilta samankaltaista sitoutuneisuutta työhönsä kuin suomalaisilta
itseltään, vaikka ilman palkkaakin. Turvapaikanhakijat ymmärsivät asian ilmeisesti
toisin ja palvelut vähenivät alun jälkeen projektin edessä, kun palveluiden olisi pitänyt
lisääntyä.

Paikalliset yrittäjät tai kaupunki eivät opinnäytetyön mukaan osallistuneet hankkeen kehittämiseen. ”Epäselväksi jäi syy yritysten haluttomuuteen lähteä mukaan hankkeeseen.”

Kaupungin yrittäjäyhdistys ei suostunut opinnäytetyön mukaan antamaan kommentteja tutkimushaastatteluun. Yrittäjien näkökulmaa edusti tutkimuksessa yksi nimeltä mainitsematon paikallinen yhdistys.

Turvapaikkapopulismia

Loppu opinnäytetyöstä edustaa täyttä turvapaikanhakijapopulismia, jossa paha hallitus lähettää viattomia lapsiraukkoja (jotka ovat koneinsinöörejä ja muita moniosaajia joko kotimaastaan tai suorittaneet täyden loppututkinnon parissa kuukaudessa Suomessa sekä tehneet töitä ja maksaneet veroja koko maassa oleskelunsa ajan) kuolemaan.

”Suomen pakolaispolitiikka on tiukka ja hyljeksivä, johtuen pitkälti yleisestä pakolaisvastaisesta
ilmapiiristä ja populistipuolueen mahdollisuudesta vaikuttaa vaatia turvapaikkapolitiikkaan.
Se näkee turvapaikanhakijat enimmäkseen kielteisenä ilmiönä. Vallitseva tilanne
Bazaari-toiminnan kautta näkyy yksittäisen turvapaikanhakijan näkökulmasta mm. keskusteluissa,
joita kävin lounaskahvilan kokkien kanssa: pelko tulevaisuudesta aiheutti heille voimakasta
ahdistuneisuutta ja paluu kotimaahan ei ollut edes vaihtoehto.”

Tämähän on täyttä populismia. Suomen pakolaispolitiikka on erittäin ihmisläheinen ja ymmärtävä. Ns. pakolaisvastaiset puolueet eivät ole missään tekemisissä turvapaikkapolitiikan kanssa eikä niillä ole mitään valtaa.

Kaikki lainausmerkeissä olevat kohdat ovat lainattu suoraa opinnäytetyöstä, joka löytyy kokonaisuudessaan lähteineen tästä.

Käsittelimme kyseistä opinnäytetyötä myös aikaisemmin artikkelissamme Turvapaikanhakijoiden ravintolasta tehty ”tutkimus” syyttää paikallislehteä rasistiseksi

Kuten tuossakin artikkelissa ilmoitimme, emme normaalisti käsittelisi yhden ihmisen opinnäytetyötä vastaavalla tavalla, mutta koska siinä on ensinnäkin syytetty Kokemäkeläisen uutisointia rasistiseksi, sekä toiseksi kirjoittaja on Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokas, eli poliitikko sekä turvapaikanhakija-aktiivi päätimme tämän jutun kirjoittaa tai oikeastaan se oli velvollisuutemme. Toimittajan tehtävänä on etsiä maailmasta epäkohtia ja tiedottaa ihmisiä merkittävistä yhteiskunnallisista asioista. Tähänkin hankkeeseen saatiin tuhlattua yhteisiä verorahoja montakymmentätuhatta euroa.

4 comments

Hyppää kommentti lomakkeelle

  1. Nimetön

    Jälleen hyvä artikkeli! Kiitos!

  2. Nimetön

    Pro Kokemäki palkinnon arvoinen kirjoitus! Kiitos siitä!

  3. Nimetön

    Suomi Ensin! Matut ULOS

  4. Nimetön

    Kiitos oli oikein hyvä kirjoitus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.

Käytämme evästeitä tarjoamamme sisällön ja mainosten räätälöimiseen, sosiaalisen median ominaisuuksien tukemiseen ja kävijämäärämme analysoimiseen. Jaamme myös sosiaalisen median, mainosalan ja analytiikka-alan kumppaneillemme tietoa siitä, kuinka käytät sivustoamme. Näytä tiedot

Eväste on lyhyt tekstinpätkä, jonka käyttämäsi verkkosivusto lähettää selaimeesi. Se auttaa sivustoa muistamaan käyntisi tiedot, kuten valitsemasi kielen ja muita asetuksia. Eväste voi helpottaa seuraavaa käyntikertaasi ja tehdä sivustosta sinulle hyödyllisemmän. Evästeillä on tärkeä rooli. Ilman niitä verkon käyttäminen olisi paljon turhauttavampaa. Käytämme evästeitä moniin tarkoituksiin, muun muassa Google:n mainosten kohdentamiseen sekä kävijämäärän laskemiseen. Lisätietoja käytännöistämme saat Googlen sivustolta: http://www.google.com/intl/fi/policies/technologies/ads/ Jatkamalla selausta hyväksyt nämä ehdot.

Sulje