Pori Jazz harjoittaa törkeää työpaikkasyrjintää

Keskiviikkona olemme saaneet mediassa seurata Pori Jazzin uudeksi toimitusjohtajaksi valitun ja sittemmin erotetun Aki Ruotsalan ajojahtia.

Ajojahdon Ruotsalaa kohtaan aloitti Porilaisen Altti Papinsaaren kolumni, joka oli otsikoitu: ”Pori Jazzin uusi johtaja edisti kampanjaa, jonka pääviestin mukaan homoudesta voi parantua”.

Kyseessä oli kristillisen nuorisojärjestön vuonna 2011 lanseerattu ”Älä alistu” kampanja, joka sai suurta julkisuutta ja julkista paheksuntaa aikanaan.

Tästä alkoi kaikissa Suomen suurimmissa medioissa julkaistujen juttujen tulva. Satakunnan Kansa haastatteli tiukkasävyisesti Ruotsalaa. Kuitenkaan tiukat ja johdattelevatkaan kysymykset eivät saaneet Ruotsalaa nurkkaan, vaan hän perusteli järkeenkäyvästi omaa henkilökohtaista uskonelämäänsä.

Suurimman kohun haastattelussa nostatti kommentti, jossa väitettiin Ruotsalan rinnastaneen homoseksuaalisuuden ja huumeiden käytön, vaikkei tästä ollut kysymys, vaan Ruotsala puhui ilmeisesti esimerkin kautta suuresta elämänmuutoksesta.

Nykyinen vallalla oleva arvomaailma koulukirjoista lähtien tyrkyttää nuorille homoutta, jopa julkinen paine on mennyt tähän suuntaan. Tätä ongelmaa ei kukaan ole vieläkään tunnustanut. Kouluissa opetetaan lapsille, että sukupuolia on kymmenittäin, vaikka biologinen fakta on että normaalisti on kaksi sukupuolta, muu ei ole normaalia, vaikka sitä on jo pitkään yritetty normalisoida.

Mikään valtamedia ei paheksunut, kun Helsingin piispa Irja Askola luovutti 17-vuotiaalle Tuure Boeliukselle homo-gaalassa ”Vuoden homo”-palkinnon.

Suuren mediamylläkän seurauksena Aki Ruotsala irtisanottiin Pori Jazzin toimitusjohtajan tehtävistä. Perusteluiksi Jazzien hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola kommentoi Ilta-Sanomille:

”Pori Jazz irtisanoutuu täysin ja ehdottomasti kaikesta syrjinnästä. Olemme yhdenvertainen ja syrjimätön festivaali. Nämä arvot ovat yhteiset Pori Jazzin hallitukselle ja koko henkilökunnalle. Pyydämme anteeksi kaikilta, joita asia on koskettanut ja loukannut.”

Tämä kommenttihan on ihan naurettava. ”Sanoudumme irti kaikesta syrjinnästä” ja samalla syrjimme juuri valittua toimitusjohtajaa antamalla tälle potkut hänen mielipiteidensä takia. Jos tämä ei ole syrjintää, niin mikä sitten on? Mitä valtamediamme olisi todennut, jos Pori Jazzin johtoon olisikin valittu joku seksuaali-aktivisti ja julkihomo? Olisiko hänen toimintaansa ruvettu kaivelemaan ja järjestetty tiukkoja haastatteluja, joissa pyritään saamaan tämä sanomaan jotain sopimatonta ja järjestetty potkut?

En itsessään puolustele tai ota kantaa Ruotsalan lausuntoihin enempää kantaa, jokainen voi olla niistä omaa mieltään, mutta minusta on naurettavaa sanoa, että heitämme väärää mieltä olevan tyypin ulos ja irtisanoudumme samalla syrjinnästä. Tässä lauseessa on minusta jokin vialla. Eihän näin voi olla. Siis täten toimimalla Pori Jazz juuri ilmoitti syrjivänsä työntekijöitään heidän mielipiteensä takia.

Jokaisella on perustuslain mukaan sananvapaus sekä vapaus uskoa mihin haluaa, eikä häntä saa tämän vuoksi syrjiä. Tässä on kyseessä juuri malliesimerkki, miten käy, kun niin kutsuttu suvaitsevaisto ryhtyy maalittamaan henkilöä, joka on heidän mielestään väärää mieltä. Mukaan lähtee koko valtakunnan media, ja suuren kohun saattelemana kohdehenkilö irtisanotaan.

Ilmeisesti uskonnonvapaus koskee vain tiettyjä uskonnollisia ryhmiä ja taas toisia ei. Esimerkiksi kun muutama vuosi takaperin Mellunmäen imaami totesi Ylen Islam-illassa, että homoseksuaalisuus on kielletty ja siitä seuraa kuolemanrangaistus. Tämä kommentti ei nostanut minkäänlaista kohua, yksi lehtijuttu aiheesta löytyy tästä linkistä. Tuo kommentti rinnastettiin uskonnonvapaudeksi ja sen kritisoiminen rasismiksi.

Voidaanko siis sanoa että jokaisella on tässä maassa samat oikeudet? Elämmekö me muka maailman onnellisimmassa ja vapaimmassa maassa, jossa tasa-arvo on kunnossa eikä ketään syrjitä mielipiteiden takia?