Kultarannan muotopuutarhan sinitarha. Kuva: Tuomas Kuhalainen
Kokemäkeläisen toimittaja tutustui lauantaina Suomen tasavallan presidentin kesäasuntoon Naantalin Kultarannassa.
Presidentin kesävirka-asunto on nimensä mukaisesti virka-asunto, josta presidentti hoitaa töitään kesäisin. Kuitenkin myös tilaa rentoutumisellekin varmaan löytyy lähes 20 hehtaarin suuruisesta puutarhasta.
Toimittajamme vieraillessa Kultarannassa paikan päällä oli myöskin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Kordelin rakennutti Kultarannan
Alfred Kordelinin rintakuva Kultarannan puistossa. Kuva: Tuomas Kuhalainen
Kultarannan graniittilinnan on rakennuttanut 1910-luvulla maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Hän oli tarkoittanut rakennusta omaksi kesäasunnokseen, mutta ehti viettämään siellä vain yhden kesän, ennen kuin venäläinen matruusi surmasi hänet.
Kordelin oli testamentannut rakennuksen sekä tontin Turun suomalaiselle yliopistoseuralle, joka myi sen Suomen valtiolle vuonna 1922.
Kordelin oli tienannut koko omaisuutensa lähes tyhjästä. Hän oli ostanut halvalla konkurssipesiä ja myynyt niitä eteenpäin moninkertaisella hinnalla. Hän oli aikoinaan yksi maan rikkaimmista miehistä, jopa rikkain.
Puutarha
Kultarannan alue on lähes 20 hehtaarin suuruinen. Kuva: Tuomas Kuhalainen
Presidentin kesävirka-asuntoon kuuluu kolmiosainen puutarha: metsäpuisto, muotopuutarha sekä hyötypuutarha.
Muotopuutarhaan kuuluu muun muassa ”diplomaattikäytävät” kuusiaitojen suojissa. Nimi juontaa tarinan mukaan Kekkosen aikoihin. Presidentti ei tykännyt turvamiestensä läsnäolosta, vaan piiloutui niiltä kuusiaitojen suojiin. Puutarhaan kuuluu myöskin 7 500 ruusua sekä paljon muuta.
Metsäpuisto on alueista vanhin. Se ympäröi päärakennusta ja siellä sijaitsi aikoinaan Kordelinin rakennuttama rattikelkkarata.
Hyötypuutarhasta saadaan presidentille vihanneksia, marjoja sekä kukkia ja paljon muitakin ruokatarvikkeita.
Puutarhan on suunnitellut vuosina 1914-1915 Helsingin kaupungin puutarhuri Svente Olsson ja tämän poika Paul Olsson.
Kultarannan huvimaja muotopuutarhassa. Kuva: Tuomas Kuhalainen
Kultarannan päärakennus eli graniittilinna
Kultarannan graniittilinnan tornissa liehuu Suomen Tasavallan presidentin lippu.
Alun perin linna piti sijoittaa rantaan, mutta lopulta rakennustyöt aloitettiin 18 metriä merenpinnan yläpuolella kalliolla.
Linnaa laajennettiin vuonna 1929. Se käsittää nykyään juhla- ja asuinhuoneet alakerrassaan sekä makuu- ja vierashuoneet yläkerrassaan. Se remontoitiin ja laajennettiin vuonna 1929.
Linnan tornista on kauniit näkymät Naantalin vanhaan kaupunkiin.
Alkuperäinen linnan kalusto on pääasiassa myyty huutokaupassa, kun sitä on uusittu.
Graniittilinnan tornissa liehuu Suomen Tasavallan presidentin lippu presidentin ollessa paikalla.
Miksi Kultaranta on auki yleisölle?
Monet ulkomaalaiset sekä myöskin suomalaiset ovat miettineet, miksi meillä päästetään ihmiset tutustumaan presidentin kesäasuntoon. Syy tähän löytyy Kordelinin testamentista, jossa oleva artikla velvoittaa tilojen olevan avoin kaikille.
Turvallisuus
Kultarannan vartiotupa. Kuva: Tuomas Kuhalainen
Suomen tasavallan presidentin turvallisuudesta huolehditaan tarkoin. Kuitenkaan vielä toistaiseksi ei olla menty yhtä pitkälle, kuin useissa ulkomaan maissa.
Kuitenkin Kultarantaankin sisältyy vartiotupa, joka on täysin pommin kestävä. Sen sisältämät teknologiat ovat valtion salaisuuksia. Tiettävästi paikalla valvoo kokoajan poliisin erikoisryhmä sekä kompanja turvamiehiä.
Kultarannassa vieraillessa ei tarvitse huolehtia eksymisestä, sillä vierailijoita tarkkailee yli viisikymmentä valvontakameraa ja turvamiehet kyllä saattavat ryhmästä eksyneen turistin takaisin oikeaan osoitteeseen.
Vierailullaan ei toimittajamme kuitenkaan nähnyt yhtään vartijaa, sillä vahtia pidetään elektronisesti.
Liikkuminen alueella
Kultarannassa turistivieraat liikkuvat tietenkin kävellen, mutta useiden hehtaarien kokoisella alueella liikutaan autoilla sekä myöskin golfkärryillä.
Ensimmäisen kärryn Kultarantaan hankki presidentti Ahtisaari. Tarja Halonen lisäsi niiden määrää vielä viidellä ja niille rakennettiin tallit vartiotuvan yhteyteen.
Kesäasunnon sijainti
Suomen tasavallan presidentin kesäasunto sijaitsee siis Naantalin Luonnonmaan saaressa.
Huvilatilan kokonaispinta-ala on 54 hehtaaria, josta lähes 20 hehtaaria on puutarhaa. Alue koostuu useista rakennuksista sekä puistoista ja graniittilinnasta.
Presidentti viettää kesäänsä Kultarannassa pääasiassa kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.
Kultaranta on valmistunut vuonna 1916. Siihen käy tutustumassa vuosittain lähes 20 000 vierailijaa.
Presidentin kesäasunnon ranta ja venelaituri. Kuva: Tuomas Kuhalainen
Päivitetty 10.8.2014 klo 15.31: Lisätty uusi kuva granittiilinnasta.
