Mikseivät nuoret ole kiinnostuneet vaikuttamisesta? Miksi vaaliuurnilla äänestämässä käy entistäkin vähemmän nuorisoa?
Minusta syynä tähän on se, ettei nuorille kerrota ja opeteta äänestämistä sekä vaikutusmahdollisuuksia. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen lähtee jo kouluista.
Esimerkiksi oppilaskuntiin äänestetään. Tämä äänestystapa ei kuitenkaan ole puolta prosenttiakaan virallisesta äänestyskäytännöstä. Ala-asteella äänestettiin oppilaskuntaan vetämällä liitutaululle viiva ehdokkaansa nimen alle. Tämähän on sitä yleinen-yhtäläinen-salainen-suhteellinen äänioikeus-menettelyä?
Yläkoulun puolella äänestäminen suoritettiin jo suljetulla lippuäänestyksellä. Tuolloin toimintamalli oli kuitenkin lapsenkengissä. Minusta äänestämistä varten pitäisi koululla olla äänestyskoppi sekä erillinen tila äänestystä varten. Näin koulut opettaisivat ja saisivat nuoret kiinnostumaan vaikuttamisesta jo nuorena.
Lisäksi kannatan äänestysikärajan laskemista. Hyvä äänestysikä olisi jo 15- tai 16-vuotta, tuolloinhan nuori on jo rikosoikeudellisesti vastuussa sekä saa mahdollisesti mopokortinkin. Eikö tämän ikäinen nuori saisi jo harjoitella äänestämistä?
Kouluilla tulisi olla velvollisuus jo nuoremmillekin oppilaille vaalien alla opettaa äänestyskulttuuria. Jonkin oppiaineen lomassa harjoiteltaisiin vaalikoneen tekemistä sekä katsottaisiin vaaliväittelyjä, vaikkei vielä äänestettäisikään.
Nuorilla tulisi olla myöskin mahdollisuus allekirjoittaa erilaisia aloitteita ja adresseja. Tämä nähtiin muun muassa kyläkouluja puolustavan adressin käsittelyssä. Alaikäisten allekirjoitukset hylättiin. Sopiva allekirjoitusikä olisi vaikkapa tuo kyseinen 15-vuotta, jonka jo aiemmin mainitsinkin.
Yli 15-vuotiailla tulisi olla myöskin mahdollisuus allekirjoittaa ja laittaa vireille kansalaisaloitteita. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen nuorimmat allekirjoittajat tulevat Itävallasta, joka on ainoa EU-maa, jossa äänestysikä on 16-vuotta.
Tuomas Kuhalainen
päätoimittaja
2 comments
Lukija
25.3.2015 00:35 at 00:35 (UTC 3) Linkki tähän kommenttiin
Osaa ehdotuksista kannatan, osaa en.
Adressien allekirjoittamiseen ja aloitteiden tekemiseen 16 vuotta voisi olla hyvä ikäraja. Nuortenkin pitää saada vaikuttaa ilmaisemalla mielipiteensä. Äänioikeusikärajaa en silti laskisi.
Kun äänestämään mennään, siellä ei harjoitella. Uurnilla päätetään isänmaan asioista ja siellä pitää olla tosissaan.
Jos äänestysikärajaa lasketaan, samalla pitäisi laskea myös vaalikelpoisuus- eli ehdolleasettumis-ikärajaa. Olemmeko valmiita siihen, että eduskunnassa istuisi 16-vuotias kansanedustaja päättämässä sodasta ja rauhasta, budjetista ja lakimuutoksista?
Nimetön
27.4.2015 10:27 at 10:27 (UTC 3) Linkki tähän kommenttiin
Niggus